Yllättävä puhelu

Joulu tuntuu vauhdilla lähestyvän ja on aika muistaa ystäviä ja läheisiä.
Aika menee siivillä taas pari viikkoa niin ettei paljon etutukka ole silmillä.
Saan yllättävän soiton pohjoisen tytöltä,yllätyn olenhan saanut olla
rauhassa koko kesän . Nainen kertoilee kuulumisiaan ja kysyy myös
minun kuulumisiani.Hieman yllätyn ja hätäännyn selittämään tekemisiäni,
olen kuin selityksen velkaa kun en ole hänelle soittanut ja tunnen
olevani huono poikaystävä kun olen kuin unohtanut ystävyytemme.
Vakuuttelen yksinäisyyttäni loppukesänä koettua käden kipua ja flunssaa
joka yllätti vielä ensi liukkailla syksyllä
Hämmennyn myös kun hän kysyy tyttöasioistani ja vakuuttelenkin etten
ole lusikkaani kastellut korkeintaan kahviin,jotenkin jää sellainen mieli
etten ole oikein uskottava minäkö elelisin ilman tyttöystävää,niin elämä
on ihmeellistä ja yllättävääkin.
No hauskaa meillä on aina kun jutellaan vaikka ei tosissaan ollakkaan
muuta kuin kavereita.
Kertoilen olleeni myös kerran ravintolassa illallisella ja mieleeni tuli
aivan upeasti valmistettu kala-ateria ja vertasinkin sen olleen maistuvanpi
kuin  nainen konsanaan.
Mieleeni tulee myös kesäinen muisto,johon sopii laulun sanat:

Kastaa aalto rannan kiven,kiiltämään saa pinnan sen
 ja luotas tuo taas terveisen,
me kahden rannalla taas niinkuin ennenkin
on erona vain seikka katkerin
ei ranta sama,
välillämme meri on

 Hyvää joulunodotusta lukijoilleni !

Isä

Näin isänpäivänä on syytä pohtia isän roolia ja asemaa
omassa perheessäni ja ehkä jonkun muunkin yh-isän
näkökulmasta.Olen kohdannut uskomattoman monta
naispuolista jotka eivät pysty hyväksymään miehen
yksinhuoltajuusasemaa.Hyvin monesti ihmetellään
kuinka siinä niin on käynyt että lapset ovat minulla.
Kyseenalaistetaan tosiasiat ihmetellään eikö ollut
muuta vaihtoehtoa.En enään oikein halua keskustella
asiasta koska hyvin nopeasti huomaan naisen puutteellisen
käsityksen asioista ja suoranaisen hölmöyden nähdä lasten
parasta asioissa meidän tapauksessa.
Erossa keskeisintä on se,että ero vahingoittaisi lapsia
mahdollisimman vähän.Keskittyminen omaan hyvinvointiin
tai selviämiseen ei ole tärkeintä.
Isän joutuessa poistumaan lastensa kodista ei saa tyytyä sivurooliin
on oltava jatkuvasti lasten elämässä silti, se helpottaa myös äidin
osaa.On oltava pitkämielinen äidin uutuuksille jos ne eivät ole
isän mielestä sopivia lasten kehitykselle.Isän seuratessa lapsiaan
lapsetkin kertovat kaikki asiat isälle koska ne luottavat häneen.
On kummallista,että sosiialitädit ovat yleisesti myös oikeuden päätösten
toimeenpanijoita.Ensin oikeus yleensä päättää,mitä he suosittelevat,ja
sitten  oikeuden päätöstä noudatetaan,siinä isä pelataan pihalle .
Lapset ovat sopeutuvaisia eivätkä kyseenalaista tilannetta mutta
isättömistä lapsista tulee helposti väkivaltaisia kun itseään pitää
puollustaa jo pienenä eikä voi turvautua siihen että isä suojelee.
Vapaaehtoisessa sovittelussa ennen käräjiä ei ole mitään järkeä!
Eihän äidin sellaiseen kannata suostua kun isää pidetään syyllisenä
aina automaattisesti,äiti saa lapset sosiaalitätien avustuksella joka
tapauksessa,jos hän osoittaa että vanhenpien välillä on hirveästi riitaa.
Jos isä haluaa enemmän kuin minimiratkaisun,silloin isä riitelee,mikä
jo sinänsä riittää,ja äidin tahto toteutuu takuuvarmasti.
 Jos nainen ei pärjää vika on yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa on rakennettu
niin että apua ja rahaa löytyy ja hyvä niin lapsetkin ovat turvassa.
Kun miehellä menee huonosti ja perhekin on viety se on hänen
oma vikansa eikä siinä ulosottomies paljon päätä silitä.
Hyvää Isänpäivää kaikille myös ulkoruokinnassa oleville !

Ripset

Palailen pitkän kesän jälkeen työasiohin ja vastailen
puhelimeen asiakkaille.
Eräs tuttu asiakkaamme soittaa ja kysyy olisiko
meillä aikaa pieneen huoltotoimenpiteeseen.
Sovitaan perjantai iltapäiväksi hänelle aika.
Vesisade yltyy puoleltapäivin ajoittain kovaksi.
Asiakkaita on harvakseltaan kun kello lähestyy
puoli viittä iltapäivällä.
Odottamamme asiakas saapuu kovasta
vesisateesta huolimatta.
Aina niin huoliteltu nainen on harmissaan
sateesta mutta kun oli luvannut tulla niin tuli.
Ovesta sisälle tullessaan hän ensiksi kysyy
onko ripsiväri hyvin ja minä vilkaisen
nopeasti ja vastaan "on ne ihan hyvin ".
Hän hieman naurahtaa vastaukselleni ja minusta
tuntui kuin vastaukseni ei ollut oikein vakuuttava.
Asiakas sanoo vielä käyvänsä toisessa liikkeessä
tässä välillä kun suoritamme huoltotoimenpiteitä.
Minä vaivun muistoihini kun noin neljäntoista
vuoden ikäisenä mopopoikana ajelimme naapuritytön
kanssa Strömsön uimarannalle.
Siellä seurasimme auringonlaskua ja juttelimme
nuorten asioita istuimme vierekkäin ja olimme
ehkä myös ihastuneita toisiimme.
Ja niinkuin aina Strömsössä ilta oli mitä hienoin
ja onnistunut jo silloin nuoruudessamme.
Palasimme takaisin ja tyttö piti minusta kiinni
koko matkan ja kuinka ollakkaan vesisade
yllätti meidät lähellä kotitalojamme.
Vielä hetken juteltuamme oli eron hetki ja minä
katsoin hieman hymyillen tyttöä läheltä silmiin,
aijoin suudella hänet,mutta tyttö pelästyi katsettani
ja kysyi onko mun ripsivärini hyvin.
Vastasin "on ne ihan hyvin ".
Siihen jäi yritykseni hänet suudella ja tyttö katosi
sateeseen vain tarkistaakseen ettei ripsiväri ollut
valunut poskille.
Minä kun olin juuri aikonut rakkauteni hänelle
paljastaa seisoin siinä vettä valuvana kun
miljoonat kyyneleet valuivat kasvoillani.
Tuon yhden  ja ainoan kohtalokkaan suudelman
sain häneltä sitten myöhemmin,mutta tiemme
erosivat ja jäi vain ystävyys.

Yksikätisen rakastajan paluu ja tuho

Ilmottaudun lääkärin vastaanotolle ja lääkäri kirjoittaa
raporttiinsa "keskiikäinen mies tullut vastaanotolle valittaen
kipua ja särkyä "
Siis nuoruus on ohi olen virallisesti papereissa keskiikäinen
vaikka muistan hyvin vielä sen päivän kun täytin 30 v.
Minua lähestytään erittäin kiusallisella tarjouskirjeellä
viitaten pitkään sairaslomaani ja tulevaisuuteeni.
Mietin kuumeisesti erästä ystävääni joka jo pitkään
on ajanut yksityisiä palveluja hautausurakointiin.
En kyllä ole tarjousta pyytänyt.
Onkohan tämä nyt sitä yksityistämistä jossa kansalainen
voi kilpailuttaa tuhkauksensa.
Olen tietysti varteenotettava asiakasehdokas olenhan
syntynyt niin miksi en myös kuolisi ja tämä
viimeaikainen kipuiluni on ehkä saanut hautausurakoitsijan
toiveikkaaksi minun suhteen.

Kirjeen sisältö


POLTTOHAUTAUKSENNE

Koska suorittamiemme tutkimusten perusteella olemme todenneet,ettei teillä ole
minkäänlaista sosiaalista tulevaisuutta ja että olette väestöpoliittisesti kykenemätön ,eikä
jatkuva kuulumisenne yhteiskuntaan näin ollen ole mitenkään hyödyllistä,olemme
päättäneet väestöylijäämää koskevan lain 177 §4 pykälän mukaan polttaa teidät.

Pyydämme teitä sen vuoksi saapumaan ensi perjantaina kello 17.00 krematorioon,
uuni 16,  pelti no 8, mukana virsikirja,veroilmoitus sekä ennakkoveron pidätyskuitti.
  
Koska tutkimustemme mukaan olette elämänne aikana juoneet suuret määrät
alkoholipitoisia juomia,kehoitamme teitä ilmeisen räjähdysvaaran vuoksi juoman
ennen polttohautausta litran keitettyä kutunmaitoa,sekä lasin karvasvettä.Teidän on
lisäksi otettava mukaan yksi olkilyhde,20 kg kuivaa jätepaperia tai lastuvillaa,
3,8 litraa 95 e bensiiniä sekä kaksi tulitikkua ja palanen raapaisupintaa.

Mikäli haluatte erikoisjärjestelyn tuhkallenne,pyydämme teitä jättämään tullessanne
portinvartijalle osoitteella ja postimerkillä varustetun kirjekuoren tuhkan edelleen
toimittamista varten.Muutoin lahjoitamme sen apulannaksi Maaseudun Tukiaiset ry:lle

Velvoitamme teidät itse sakon uhalla huolehtimaan kuolinilmoituksestanne,ilmoituksesta
henkikirjoittajalle,tyttöystävillenne,veroviranomaisille ja velkojillenne sekä hyvissä
ajoin peruuttamaan lehtitilauksenne,palauttamaan passinne,ajokortinne ym.asiakirjat
ao.virastoihin.

Tämän käskyn laiminlyönnistä seuraa väestöylijäämää koskevan lain 199§6mom.
kovennettu kuolemanrangaistus(=säästöliekillä)

Odotamme teitä siis täsmälleen sovittuna aikana,joka ainoastaan täten ilmoitetaan.

Kunnioittaen

POLTTOHAUTAUSMINISTERIÖ
keskuskrematorio

Yksikätinen rakastaja

Katsomme pitkään toisiamme jääkaapin ovella,avaamaton
kurkkuherkkupurkki ja minä.
Ei aukea ei.
Joudun antamaan periksi voimani eivät ole vielä
palautuneet,mutta odotahan,kyllä aukeaa vielä kunhan
kesä syksyksi taipuu.
Tämä vammani on yleinen palloilulajien harrastajien
keskuudessa ja kuulemma kaikki kylän kovimmat
karjut ovat käyneet saman läpi kun minä nyt.
Ortopedini ohjeen mukaan minusta tulee entistä
vahvenpi kun vain kärsin kipuni kunnialla ja pitkään.
Kuulen ystäviltäni lohdutuksen ja kannustuksen
sanoja,neuvoja,koita parantua,jaksamista,hanki
siivousapua kotiisi,lepäile,älä rasita itseäsi.
Niinpä niin.
Jo pelkkä autoon nousu ja siitä poistuminen
on hankalaa kuin myös nukkuminen,samassa
asennossa koko yön.
Niin kaikkeahan apua sitä nyt tarvitsisi.
Lääkäri kielsi kaiken tekemisen ja huvitukset.
Ei siis etunojapunnerruksia moneen kuukauteen
tyttöjen kanssa tulee mieleen ensimmäisenä.
No onneksi kipu korvaa ystävän.
Nyt saan mitella hoitoa mitä lie sitten tarkoittaakin,
mielestäni vierihoito nätin tyttelin kanssa
olisi paikallaan ja nopeuttaisi paranemista,
päästä alaspäin alkaen,tosin saattaisi aiheuttaa
joissain tapauksissa vain lisää kipua,joka
taasen saattaisi sekottua nautintoon,jää nähtäväksi
tuleeko mitään kerrottavaa tuosta.
Niin on vain tyttelit kadonneet ja viestit y.m.
Ymmärtäähän sen nyt ,onhan sitä näin kesällä
tarjolla terveitäkin kesäkolleja.

Kesänjatkoja

Powerpark

Kuulen kysymyksen pojaltani,näkyykö luut kun saa sähköiskun ?
Mietin kuumeisesti jatkoa ,on ilmeistä että poika on tutustunut
uuteen leivänpaahtimeemme hieman lähemmin.
Jatkokeskusteluissa selviää että leipä oli juuttunut mekanismiin
ja uteliaisuus oli saanut vallan kovan nälän kanssa .
Tuleekin mieleen piirretyt elokuvat joissa tosiaan
luut näkyy kun saa sähköiskun.
Meillä on toimintaviikko meneillään minä ja neljä lasta.
Huomaan tiskikoneen täyttyvän kaksi kertaa päivässä kun
kokeilunhaluiset lapset kilpaa kokkaavat kanssani.
Keräilen kuppeja ,kun jokaiseen janoon tarvitaan uusi kuppi.
Puutarhatraktori saa kyytiä kun innokkaat kuskit leikkaavat
nurmikkoa,ja tietysti trampoliini on kovassa käytössä,oikein
ihmettelen ettei mitään erikoista vahinkoa ole sattunut.
Pitkään odotettu sohppailu päivä toteutettiin kahden
innokkaimman kaveruksen kesken ja varoittavia kommentteja
myös olivat saaneet ,etteivät mitään turhaa ostaisi,vaan
minkälainen ostosretki se nyt olisi jos ei patoutunutta
ostoshimoa saisi nuori naisenalku toteuttaa.
Muistot monista retkistä huvipuistoihin aivan disneylandia
myöden sai aikaan päätöksen lähteä paikalliseen
Powerparkkiin jossa olimme ennenkin vierailleet.
Pituutta oli tullut kaikille yli vaaditun joten nyt kokeiltaisiin
kaikki mahdolliset ja mahdottomat laitteet.
Itse olin jo tottunut että lapseni ovat ponppulinnassa
koko rahan edestä mutta erehdyin .Tällä kertaa kaverukset
yksissä tuumin kurvailivat vuoristoradassa kerta toisensa
jälkeen ja itsekkin halusin tuon kokea.No jotenkin
minusta tuntui että olisi ollut paikallaan laittaa
yläikäraja moiseen vuoristorataan oli se senverran raju.
Ihmetystä aiheutti myös miksi törmäysautoilla ei
saanut törmäillä.
Rankkasade pelasti minut muista laitteista ja päästiin
onnellisesti kotimatkalle.

Mietin

Mietin sinua useinkin illoin,mietin,sinua ystäväin,
ottaa tahtoisin kädestä silloin,sitten lausuisin sulle näin.
Anna mun jäädä,lähelles hiljaa,kerrankin aikaa on,
on koko yö.Anna mun jäädä,olla sun viljaa,
kuunnella kuinka sun sydänmes lyö.
Kulkee elämä eteenpäin matkaa,kulkee elämä ystäväin.
Kysyn voisitko kanssani jatkaa,jakaa yhteinen tunne näin.
Anna mun tänään tuntea parhain sylissäs siihen mun
vastata suo, nukahtaa myöhään herätä varhain,
anna mun aamuun jäädä,jäädä sun luo.
Tiedän, ei käy se helposti enään,yksin jos
elämään oppinut on,tiedän silloin kun rakkaus herää,
on taas tie eessä tuntematon.
Anna mun viimein luoksesi jäädä,kanssasi jakaa,
elämä tää,ei meitä kukaan ,määrää ei säädä,
sano jo viimein tää,luokseni jää.

Laulun sanoja lainaten .