Kesän viimeinen veneretki

Istun yksin mietteissäni huvilan terassilla ja katselen
unenomaista peilityyntä merenpintaa ja siinä yllä
leijuvaa sumuverhoa.Aamun usva on kastellut
kasvillisuuden,ilma on hapekas lähes liian paksua
hengitettäväksi ja en teidä olenko hereillä vai nukun.
Muistelen eilistä veneretkeä aurinkoisessa saaristossa.
Lähes tuuleton sää auttaa soutamisessa saaren ympäri.
Ihastelemme kesäisiä näkymiä hienoja pihapiirejä ja
juttelemme kesän menneistä tapahtumista,perheistämme
ja ehkä myös muiden perheistä ja tekemisistä.
Tunnelma on leppoisa ja hieman uteliaan odottava koska
olemmehan niin sanotusti ,vierailla vesillä.Tuntuu kuin
veneretki olisi kesän kohokohta ja laatuaikaa.
Puolivälissä saaren toistapuolta vastatuuli alkaa ottaa
otetta ja joudunkin lopettamaan soutamisen
käynistääkseni veneen moottorin..Moottori käynnistyy
hieman yskien ja vastahakoisesti,saan kierrokset
nousemaan ja kaksitahtikoneesta nousee savu joka
jää taaksemme kun aloitamme vasta-aallokkoon
ajamisen kohti saaren länsikärkeä.Hieman yllättäen
huolestut reittivalinnastani ja epäilet lähestyviä karikoita
Hiljennän vauhtia ja sinä siirryt tarkastamaan edessä
olevaa merenpintaa jossa minä en näe mitään erikoista
mutta sinä huolestuit kivistä jotka ehkä eteemme tulisivat.
Sammutan koneen ja ajattelen soutaa loppumatkan
olihantaas pieni myötäinen tuuli apuna.
Huomasin sinun rauhoittuneen kun vauhtimme oli lähes
olematon,mutta leppoisuus oli kadonnut mielestäni.
Ehkä sinun huolesi oli tarttunut minuun mutta en tiennyt,
tai silloin ymmärtänyt mitä se merkitsisi.
Rannan huvilat eivät enään näyttäneetkään viehättäviltä
vaan vaarallisilta ,kivikkoisille tonteille rakennettuja ,kovin
yksinäisiltä ja kylmiltä ilman ihmisiä.
Airot alkoivat painaa loppumatkasta ja aurinkokaan ei
tuntunut lämmittävän ja kylmä tuuli yltyi.
Isot synkät pilvet taivaanrannalla synkensivät mieltäni
ja mietinkin mitä mahdoit tarkoittaa sanoilla "jos tämä
nyt päättyisi tähän niin olisit ihan tyytyväinen siihen
mitä meillä oli ollut ".
Ohitamme vanhan ränsistyneen ja puoliksi uponneen
koululaiturin joka on kuin matalassa vedessä vaaniva
krokotiili odottamassa veneestä putoavaa suupalaa.
Mieleeni muistuu sanasi että aiot palata entiseen
elämääsi takaisin.Mietin mitenkä paljon suhde kestää
ja mikä osa minulla on tässä draamassa.Onko se kuin
höyhenellä joka puhalletaan pöydältä.Ja miten
pystyn unohtamaan nuo siniharmaat samettisilmät.
Kehoitit minua yrittämään enemmän,taistelemaan
nyt huomaan vetäytyvän ja luopuvan toivosta pitää
puoliani koska ehkä minulla ei ole mahdollisuuksia
koskaan ollutkaan.?!

Kaksi naarasta

Kesä on mennyt vauhdilla ja syksy on
pimenevissä illoissa ihan käsin koskettavissa
Lasten kanssa kesäisiä retkiä,mokkeilyä,
ahdasta asuntoautoilua ja kaikenlaista
yhdessäoloa kesänmittaan huomaan,
että oma aika on jäänyt vähiin etenkin
laatuaika hyvässä seurassa ilman
lasten läsnäoloa.
Viimeisen viikonlopun tehtäviin kuuluu
kouluun valmistautuminen ja yh-isä saa
yllättävää apua lasten äidiltä joka tulee
katsastamaan kouluvaatteet ja tietysti
lasten valmiuden aloitaa koulutyö.
Suunniteltu retki mökille viikonlopulla
saa yllättävän käänteen kun lapset eivät
haluakkaan lähteä mukaan ja syyksi
kerrotaan ne tavalliset selitykset eli
ei ole kivaa jne.
Ehkä pienet kissan pennut veivät
lasten kiinnostuksen ja tietysti äidin
läsnäolo vaikutti myös asiaan.
Minä hieman yllätyn tytön sanomasta
sisävessan puutteesta mökillä ja
muistankin hänen aina käyneen
asuntoauton sisävessassa siis ilmeisen
sisäsiisti tyttö.
Pojalla taas kaverin puute on suurin
ongelma ja silloinhan ei tietysti ole kivaa.
Minä taasen en yksin uskalla lähteä
koska viime retkeni sai osakseen kovaa
kritikkiä ja tyttö viestitti vastaajaani
Isi tule heti kotiin.! Isi missä sinä oot:!
ja lopuksi  Isi !!!
Poika taasen läksytti minua koska en
ollut kertonut poissaolostani tarkasti
etukäteen ja eihän sitä nyt noin vain
lähdetä kertomatta .!!
Loppu hyvin ja "melkein" kaikki hyvin.
Talossani on siis kaksi kissaäitiä ja arvata
saattaa mitä tapahtuu kun toinen astuu
toisen reviirille ja uhattu naaras puollustaa
raivokkaasti pentujaan.Siinä karvat pöllyää
kynnet irtoaa ja meteli on uhmakasta murinaa
Eli urheilutermein hyökkäys on paras puollustus.
Huomaan kahden naaraan talouden
mahdottomaksi yhtälöksi ja yritän jatkossa
elää yhden kanssa kerrallaan
varoen yhteentörmäyksiä.