Kun kahden näin hämyssä illoin kanssasi olla mä saan,
niin sanat on turhia silloin,hyväile hyväile vaan,
kun sydämen lyöntisi kuulen,täytenä onneni saan,
on ikuisuus luonamme luulen hyväile hyväile vaan.
Kun lähelläsi oon, kun mä sun lähelläsi valvon,
niin sanat vaietkoon kun mä sun hyväilyjäsi palvon
ei sanat voi korvata mitkään hetkiä hämyisen maan,
kun kanssasi olla saan pitkään hyväile hyväile vaan.
Olen aina sanonut että jokaisessa miehessä (ihmisessä) asuu runoilija, joka otollisten olosuhteiden vallitessa puhkeaa kukkaansa!
VastaaPoistaOijee..rakastuneen miehen laulantaa:)
VastaaPoistaTeksti oli lainaus laulun sanoista vaikka kieltämättä otolliset
VastaaPoistaolosuhteet on niin ei minusta runoilijaksi saatikka laulajaksi ....