Seurat Söderfjärdenissä

Viikko alkaa Vaasassa matkailuautojen ja vaunuyhdistelmien jatkuvana
jonona sisääntuloteillä Söderfjärdenin Suviseuroihin.
Pitkän viikonlopun kävijämääräksi laskettiin 77000 kävijää.
Kaupunki täyttyi lapsiperheistä joka oli ainut kaupunkikuvassa
huomattava piirre,muuten oli rauhallinen viikonloppu.
Suviseura alue oli täynnä samanhenkistä Jumalan Sanan kuulijaa
2300 hehtaarin kokoinen meteorigraateri oli saanut hengellisen
iskun joka kuului aika ajoin Siionin virsien lauluna.
Paikalle oli rakennettu palvelut tilapäis suojiin telttoihin ym.
Peltomarketista jossa lattia oli sänkipeltoa oli saatavilla
tuotteita normaaliin market tyyliin ota ja maksa kassalle.
Muista palveluista jäi mieleeni tietysti Herran ehtoollisen
tarjoilu 50 llä avustavalla papilla.
Hengen ravinnon lisäksi oli ruokailussa aivan omat
mittasuhteet ,pizzoja meni yli 100000 kpl ja lihakeittoa,
lohikeittoa spagettia ym kymmeniä tuhansia litroja.
Mieleeni jäi erityisest ihmisten paljous ,samahenkisyys,
kadonneiden lasten aitaus ja ripuloivien pienokaisten ensiapu.
Vanhoollislestaadiolaiset ovat kokoontuneet näin jo yli
100 kertaa ja minä ensikertalaisena sain huomata eron
tavallisen Evankelisluterilaisen ja vanhoollislestaadiolaisen
välillä,ne oli pitkävartiset saappaat jotka oli kaikkien jalas
ja turisti käveli pikkukengillä sateen pehmittämällä nurmella.

Pystytukka rahinamies

Olin säästänyt vuosia sitten julkaistun kiertokirjeen jonka ajankohtaisuus
tuntuu edelleen olevan tätäpäivää ainakin huumorimielessä ja muutenkin.


Rakas velini

Nyt paattanyt mina kirjoittaa kotiin minun suku.Mina ollut
monta vuotta Suomessa nyt.Mina voin huva.Se on
kaksi vuotta kun kirjoittanut viimeksi.Ei huva.Kuinka iso on
meidan perhe nyt.Kun mina matkustanut kotoa meita 89 yhteen
laskettu.Teita paljon enemman nyt.Luulen mina.Mina hankkinut
oma perhe.Suomilainen tyttö.Han olla huva.Oikein huva.Hän
saada lapsi ja mina saada raha Suomen valtio.Hän saada taas
lapsi ja mina saada taas raha Suomen valtio.

Sitten minä väsyä.Minun lääkäri sano minulle.Ei niin paljon
työtä.Minä toimessa nyt Sairasvakuutuskassassa.Hyvin hyvä firma
Haarakonttoria yli koko Suomi.Ei paljon työtä,vain saada raha.
Joskus minä työssä toinen Suomilainen firma Sosiiaalitoimisto,iso
firma konttoria joka puoli Suomi.Helppo työ,vain saada raha.
Suomi kansa huva,mutta vähän tyhmä.Ei saada pitää vuohi
tai kana asunnossa,se olla tyhmä ,mitä.
Suomi  miehet kummallisia.Ne vain tekee työ aina.Mina ei
ymmärtää.Suomi mies ei sanoa mitä jos minä käydä
tervehtiä hänen vaimo.Hän sanoa demokratia.Hän ei tulla
hulluksi.Hän vain tulla hulluksi,jos vuohi tai kana asunnossa.
Hän ei olla viisas.Vain nuori suomimies pystytukka ei pidä
minä katsomassa tyttö.Sanoa minä raiska tyttö,riehuu kovasti..
Silloin tulee poliisi korjaa rahinamies.

Suomi turvallinen maa.Oikein huva.Minulla hyvin hieno asunto.
Me vain ulkomaalainen joilla olla hieno asunto.Ne on kallis.
Suomi mies ei ansaita niin paljon raha kuin me.Hänellä
vain paljon työ.Koko päivän hän ansaita hyvin vähän rahaa,
joka menee valtiolle,joka antaa raha minun firma.Se olla
hyvin hyvä.Jos ei pidä tapetti väri tai keittiö kaappi,vain
sutata tapetti ja potkia mäskä koko kaapit.
Kaupunki lähettää mies laittamaan uusi hiano.Kaupunki huva.
Saada palkinto pakolainen hoitamisesta.
Ei turha.  Paljon antelias.

Minun mieli koko meidän suku tulla Suomi.Te vain homma
lentolippu kaikille.Te katke liput.Sosiaalitoimisto maksaa kun
te tulee.Suomi paljon kylmä mut lämmin vaatteet.Valtio
antaa pakolainen lapsi Luhta haalari.Luhta hyvä merkki.
Oikein hyvä.Suomilainen ei vara ostaa Luhta haalari.
Ainoa valkolainen kun varaa pitaa Luhta vaate,nimi
Don Johnsson,mutta hänkin ulkomaalainen.

Meillä aikuisilta myös tyylikkäät vaatteet.Pitää olla tyylikkäät
kun istua paljon kahviloissa. On hyvä me istuu kahviloissa,
kun suomilaiset ei ehdi. Oikein huva.On ajateltu hyvin
ulkomaalainen kun laitettu lasikatot talojen ylle.Ei
meille koskaan kylmä katukahviloissa.

Ne rakentaa uusi suuri taloja täällä joki ranta,se tulee paljon
kalliiksi,niin me voida saada se koko perheelle,jossa vain me
asua.Minä voi pitää vuohia ja kanoja parvekkeella.Se olla
hyvä.Mikään Suomilainen perhe ei varaa asua siinä,niin me
saada se.Minä aamulla puhua minun firma kanssa tästä.Minä
toivon te kaikki tulla.Te nyt varmaan 125 perheessä nytte.
Niin te olla tervetulla Suomi.

Madeira One

Madeira on hämmästyttävien vastakohtien saari.Urbaanista pääkaupungista,Funchalista,
on vain lyhyt harppaus saaren sisäosien jylhiä kanjoneita ja jyrkänteitä
verhoaviin aarniometsin.Tuoksuvien puutarhojen rehevyys on puolestaan
täydellinen vastakohta tulivuorialueiden kuivuudelle.Myös rahalla tehdyt
palatsit ja lomakodit ovat useasti saaneet naapurikseen lautamajan tai
jo pitkään rapistuneen talon.Lisäksi Madeiran syvinpiin laaksoihin vettä
johtavien kanavien hiljainen solina on vastakohta kallioisiin rantoihin
paiskautuville Atlannin aalloille.Korkeuserot saavat vain pohjanmaan
peltoja kierrelleen maalaispojan korvat naksumaan ja kauhistelemaan
jyrkänteitä.Pienet peltopengerrykset saa kovan kaipuun oman pienen
perunapellon perustamiseen kun satoakin on luvassa neljä kertaa vuodessa.
Siinä sais uuttaperunaa kyllikseen ja mitä muuta siellä olisikaan helppo
kasvattaa lisukkeeksi,ainakin paikallinen kauppahalli pursui maan
antimista kaikkea löytyi juuri poimittuna ja tuoreena.
Madeiraa on sanottu saareksi,jossa kaikki mantereet kohtaavat.
Siellä onkin jotain jokaiselta mantereelta ja kasvillisuusvyöhykkeeltä,
jopa lunta,Top kymppi opas jonka ostimme HelsinkiVantaa lentoasemalta
kertoo hyvin parhaat vinkit nähtävyyksiin viihtymiseen ruokailuun ja
tarjoaa matkailijan kaipaamaa paikallista tietoutta.
Ajan ja rahan säästämiseksi oppaassa on myös kymmenen asiaa,
joita kannattaa välttää.
Myös hemmottelu kuuluu tietysti lomaohjelmaani,kaikkien aistien
esim.makuaisti herkuttelee hyvällä ruualla ja juomalla,näköaisti
ihailee saaren kauniita ja jylhiä maisemia,kuuloaistia kiehtoo
lintujen laulut,fado musiikki,hajuaisti nuuhkii raikasta ja puhdasta ilmaa,
johon sekoittuvat pienistä katuravintoloista leijailevat herkulliset tuoksut.
Tuntoaisti nauttii auringon säteistä,lämmöstä
Tätä kaikkea oli luvassa viikon loman verran .

Ovet säpissä

Elettiin seitsemänkymmentä luvun loppua ja olin vuokrannut
ensimmäisen asuntoni pienestä pihapiiristä sellainen pihatupa
ilman mukavuuksia eli vesi tuli ja meni kun itse kantoi.
Aamuisen työvuoroni päätteeksi olin nukahtanut aamupalan
nautittuani,tyttöystäväni oli lähtenyt asioille käymään ja
ovi oli mennyt lukkoon ja avaimet unohtuneet sisälle.
Minulla kun on aina ollut hyvät nukkumisen lahjat niin
en ollut herännyt vaikka ikkunaan ja oveen koputettiin.
Vasta kun vara-avaimella oli tultu sisään olin herännyt.
Oli siinä ollut naapureillakin hauskaa mun nukkumisestani.
Aivan kuin historia toistaisi itseään niin olin jälleen
pienellä päikkärillä välipalan nautittuani.
Päivä ei ollut mennyt oikein putkeen.
Pakkaspäivän vuoksi työautoni ei suostunut käynnistymään,
jouduin tulemaan kotiin vara-autolla.
Kuinka ollakkaan tyttöystäväni oli jälleen ovieni takana.
Tv oli jäänyt päälle ovet sisäpuolelta säpissä,lapset yläkerrassa
koulutehtävä tekemässä ,koira nukkui myös yläkerrassa.
Näytti jo siltä ettei ketään olisi kotona.
Hetken jo epätodellista tilannetta ihmetellyt" nuorikkoni"
oli ajatellut että olisin lähtenyt "sanomatta sanaakaan"
kun autoakaan ei ollut pihassa ja puhelimeen ei vastattu.
Viimeisen varakeinon sisälle pääsemiseksi hän kuitenkin
päätti kokeilla ennenkuin olisi lähtenyt iltapäiväkahville
absille miettimään suhdettamme.Voi sitä hämmästynyttä
huudahdusta jonka kuulin, minut löydettyään olohuoneen
sohvalta heräilemästä "Täällähän sinä olet " !
Tapahtuneelle olemme jälkeenpäin vain nauraneet
näitä arjen kommelluksia.

Taskuvarkaus

Kevään lomasuunnitelmia miettiessäni tulee mieleen lomillani useasti kuulleet varoittavat sanat taskuvarkaista.Eihän minulta varasteta mietin.Sattui kerran kauniina kesäaamuna kävellessäni hiljaisen suurkaupungin katuja,pahaa aavistamaton "turisti" ihaili kukkakaupan kukkia ja paikalla
oli myös pieni poika isänsä kanssa minua seuraten.Olin varannut juotavaa taskuuni ja pullo oli puoliksi pihalla taskusta.Pikkupoika nappasi pullon taskustani antoi välittömästi isälleen.En huomannut juomapullon katoamista vasta kun janotti.No pikkupoika huonon saaliin johdosta
otti kinpun ruusuja ulkona olleesta telineestä ja lähti juoksemaan isä seuratessa rauhallisesti
minun juomapulloni kädessään.Aamuinen oppitunti oli tuottanut tuloksen.
Hyvin ei käynyt Pietarsaaren markkinoilla 8.10.1862 kun Isoo-Antti ja pikku-Ville putsasivat
Backlundin hevoskaupoista saamat rahat.Hevoskaupat oli tapana sinetöidä ryypyllä,joten Backlund
ja hevosen ostanut vinpeliläinen talonpoika Matti Spangar menivät Anders Smedslundin kauppapuotiin ostamaan rommia.Kaupanteko ei jäänyt vaille huomiota,ja kun Backlund lähti
kaupasta Antti törmäsi kuin vahingossa häneen,jolloin Ville sieppasi rahatukun Backlundin taskusta,
ja lähti karkuun,mutta hänet otettiin pian kiinni ja tuotiin takaisin kauppaan.Kun häntä tuotiin Antin
ohi,hän sujautti Antin käteen nahkapussin,jonka sisään hän oli työntänyt setelit.Antti ja Ville vietiin
kaupungin putkaan.Tuomio oli 38 paria raippoja kolme lyöntiä paria kohden sekä kärsimään julkisen
kirkkorangaistuksen eli istumaan häpeäpenkillä Pietarsaaren kirkossa seuraavana sunnuntaina.
Viralliset asiakirjatiedot loppuvat tuomioon,mutta Antin tarinoita kuunnelleet härmäläiset kertovat
niitä eteenpäin perinteenkerääjille.Eniten tiesivät Lassin Eetu eli Edvard Mattila sekä kevarinpitäjä
Kustaa Mäki,joiden kertomukset ovat nykyään Samuli Paulaharjun kokoelmissa SKS:n arkistossa
Ja tämäkin kirjoitus on  Härmän Joulu 2014 lehdessä Isoon -Antin Piiskaus Tommi Syrjäsen texti
Häjyjä varten etsittiin mahdollisimman kovaa piiskuria.Lopulta valinta osui erään purjelaivan
sryyrmanniin.Laiva oli lastattu ja lähtövalmiina,mutta lähtöä siirrettiin piiskauksen takia kolmella
päivällä.Kun miehiä tultiin hakemaan tyrmästä Antti kieltäytyi lähtemästä ilman viinaryyppyä,
hakijat totesivat toiveen toteuttamisen pienemmän riesan tieksi ja hakivat jostain puoli tuoppia
viinaa jonka Antti ja Ville ryyppäsivät putkassa.Piiskauspaikalle tultaessa Antti oli jo vahvassa
humalassa.Paalun vieressä oli raippanippu sekä sangollinen vettä siltä varalta,että piiskattavaa täytyisi virvoittaa välillä.Antti potkasi sangon viereiseen hiekkakuoppaan sanoen:Mitä saatanaa
tualla tehrähän,ei mua janoota."Piiskauksen toimeenpanoon kuului,että piiskuri laski raipat
rangaistavan edessä.Jokaisella raipalla lyötiin vain kerran,joten 38 parin lyömiseen tarvittiin
114 sormenpaksuista raippaa.Piiskurin alettua laskea Antti potkaisi myös nipun kuoppaan.
"Mitä niitä lukia soon sama oli niitä eneet eli väheet."Antti sidottiin paaluun,ja piiskuri aloitti
työnsä lyöden voimiensa takaa.Hetken kuluttua Antti vielä yllytti:"Minkälaasia täälon piiskurit,
kunei ne osaa lyärä?"Viimeistään sen jälkeen styyrmanni ei säästellyt yhtään.Antti kesti piiskauksen
valittamatta,mitä auttoi matkalla nautittu paikallispuudutus.ainoastaan,kun raippa lipsahti selästä
poskeen hän älähti:"Älä saatana naamahan lyä,on siälä kyllä selekääkin."Kun nippu oli lyöty
loppuun,Antti vielä sanoi:"Lyäkää tuan pojankin erestä mun selkähäni,jottei trenkää molenpien
selkää palajastaa."Ville kuitenkin sai lyöntinsä omaan selkään,ja hänkin kesti rangaistuksen
valittamatta.Siihen hänellä oli hyvä motivaatio,ennen piiskauksen aloittamista Antti sanoi
hänelle:"Jos yhtään mariset,niin leikkaan pääs irti."Ville ei uskaltanut avata suutansakaan
rangaistuksen aikana.Toisaalta piiskuri ei lyönyt häntä läheskään yhtä kovaa kuin Anttia.
Piiskaustuomio ei Ison-Antin uravalintaan vaikuttanut,mutta Pikku-Villen kyllä.vaikka Antti
olikin piiskauspaikalla pyytänyt Villen lyönnit omaan selkäänsä,oli Villellä syytä epäillä että
hänen könpelyyttään taskuvarkaana ei ollut täysin annettu anteeksi.

Kova vai pehmoinen

Valkoinen Joulu saapui hyvissä ajoin tänne lakeuksille,
rankkojen sateiden täyttämät ojat saavat jääkannen.
Innokkaimmat pääsevät jo ladulle ja luistelemaan luonnonjäille.
Lasten koulutyö on saanut hetken huilin ja on aika ajatella
joulun sanomaa ja miksi niitä lahjoja oikein toisillemme
annetaan.Joulun aika on hiljentymistä vaikka ei sitä lapset
ehkä niinkään huomaa kun pelaavat noita pelejä kun ei
ole mitään tekemistä ja lahjojakaan ei saa vielä avata.
Uusin ladattu peli World of Tanks näyttää vallaneen
pojan tapletin ja ajatuksenkulun .
Tytöllä näyttää pehmeämmät arvot olevan lähellä sydäntä
kotieläinten lahjatkin on valmiina hankittuna.
Oma joulun odotus on valmistelua kuusenkoristelua ,
pihavaloja tunnelman loihtimista lahjalla muistamista
läheisimmille ihmisille sitten aattoillaksi,haudalla käynti
kuuluu myös aattopäivän ohjelmaan.
Kiertelen myös kaupoissa miettimässä ostoksia on niin
helppoa saada lahjoja mutta mitä ostaisi läheisille se on
vaikeanpaa,kova vai pehmonen lahja mikä olisi
mieluinen,itse en lahjoja toivo onhan se kiva jos saaisi
sen suklaarasian ,sen mieluisan pehmoisen paketin sain jo !

Hyvää Joulua

Outolintu

Isänpäivä oli ja meni mutta voin kait vielä kirjoittaa eräästä
mielenkiintoisesta artikkelista "Yksinhuoltajaisä on
yhteiskunnan outolintu"
Yksinhuoltajaisyys on Suomessa vielä melko harvinaista
vaikka eletään vuotta 2014 ja jopa kahden isähuoltaja
talouksia suunnitellaan oikein kansalaisaloitteilla.
Tilastokeskuksen mukaan vain kolme prosenttia kaikista
lapsiperheistä on isä-lapsi perheitä ja määrä on kasvussa.
Äiditön perhe kiinnostaa edelleen,vaikka kysellään mistä
johtuu että lasten äiti ei ole läsnä?.käsittämätön kysymys
johon pitäisi vastata ettei taida sinulle asia kuulua millään
muotoin,mutta isät eivät tietenkään kommentoi tuollaisia
kysymyksiä vaan puskevat eteenpäin päättäväisesti onhan
vastuu iso.Yh isiä samaan aikaan ihaillaan ja kartetaan.
Tämä käy ilmi kasvatustieteen tohtori Paula Tuovisen
elokuussa julkaisemasta väitöskirjasta Isien ja tyttärien
kertomuksia yksinhuoltajaperheestä,jossa haastateltiin niin
ero-kuin leski-isiäkin.
Isät kokevat,että sivulliset eivät niinkään kyseenalaista
heidän kykyään olla isä,vaan ennemmin sitä,mikä vika
äidissä on tai miksi äiti ei jaksanut.
Suurin ongelma yksinhuoltajaisyys vaikuttaa olevan
äidittömän perheen läheisille.Vaikka isät saavat arvostusta
heitä samalla vierastetaan.
Joidenkin mielestä yksinhuoltajaisän perhe ei ole niin sanottu
tavallinen perhe.
Vieraita saattaa käydä harvemmin jos ollenkaan,koska perhettä
ei koeta enään sellaiseksi,jonka luona voisi kyläillä.
Ennakkoluuloista huolimatta nyky-isät pärjäävät lasten kanssa
siinä missä äiditkin.Tuovisen väitöskirjan mukaan 2000 luvun
isät ovat tottuneenpia hoitamaan lapsia ja kotia kuin kolmekymmentä
vuotta sitten.Äidin puuttuminen ei tarkoita elämänlaadun romahtamista
Isän kanssa mökkeillään asuntoautoillaan ratsastetaan hoidetaan
kotieläimiä korjataan polkupyöriä ,autoja,.
Niin sanotusti tyttömäisiin juttuihin isät harvoin ottavat osaa,samoin
keskusteluun,joka koskee naiseksi kasvamista.Nämä aiheet siirretään
aidin ja tyttären välisiksi jutuiksi tyyliin voisitko kertoa jne..
Mutta jos äitiä ei ole saatavilla edes korvaavaa naisen tukea niin silloin
nämäkin asiat käsitellään isänkanssa .
Joskus tyttärellä on paha mieli siitä kun kaikilla muilla on äiti ja hänellä
on isä,ja sitä pitääkin kääntää ettei niillä olekkaan huolehtivaa isää ja
onhan äiti puhelinsoiton päässä niin paha mieli haihtuu itsestään.
Lasten mielestä on luonnollista elää isän kanssa ilman äitiä jos tilanne
niin vaatii Tuovinen summaa.