Tuo Tie

Harmaan vaatimaton tie kaita on,niinkuin vanha aita maalaamaton,meidät aikoinaan se maailmaan vei,kun me muutuimme se muuttunut ei. Vielä muistan kainon  rakkauden,vielä tohtinut sua kohdata en,nyt en varmaankaan mä arkailis sua ja toivon että muistat mua.Tuo tie vie mua,taas muistoissani luokses sun,tuo tie ei sua kai koskaan
ohjaa luokse mun,tuo tie mua vie vain muistoissani luokses sun,tuo tie nyt lie se muistoja on haaveilun.
Toteen eivät aina käy haaveilut,pettyä saa mieli rakastunut,silti milloinkaan ei luovuttaa saa vaikka rakastammekin
unelmaa.Elämämme on kuin tuo vanha tie mutkitellen meitä määränpäähän vie,nyt en varmaankaan arkailis suo ja
toivon että muistat mua.