tiistai 8. joulukuuta 2015

Paluu Manamansaloon

Manamansalo on saari Oulunjärvessä.Se sijaitsee Ärjänseljän
ja Niskanseljän välissä ja jakaa Oulunjärven kahteen lähes
erilliseen lohkoon.Saaren pituus on 16,2 km ja suurin leveys
13,8 km.Saari on tunnettu pitkistä hiekkarannoistaan.
Manamansalon pinta-ala on 76 km 2.  Se on oulunjärven
suurin saari,sekä valtakunnallisesti sisävesien viidenneksi
suurin,ja kaikkiaan Suomen neljänneksitoista suurin saari.
allassalmen lautta liikennöi manamansalon ja mantereen
välillä saaren lounaispuolella.
Joudimme tutustumaan viime kesänä lomareissullamme
saaren nähtävyyksiin.
Retkemme tyttöystäväni kanssa suuntautui Suomen Lapin
kesäisiin maisemiin.Rannikkoa pitkin Vaasasta Tornioon,
Ruotsinpuolelta nousimme ylitornion kautta takaisin suomen
puolelle ylläkselle yöksi.Seuraavana päivänä patikoimme
Äkäslompolon luontokeskuksen todella upean varkaankurun
muutaman kilometrin pituisen luontopolun pitkospuineen.
Retki jatkui siitä Lemmenjoelle jossa tutustuttiin kullan
kaivauksen historiaan ja alueeseen.
Matka jatkui Inarin ja Ivalon kautta Tankavaaraan jossa
poronkäristys ja uni maistui.Matka jatkui sitten erillaisia
myyntipaikkoja teiden varsilla kierrellen, myynnissä
oli lettuja hillaa savulohta syötäväksi ja matkamuistoja ja
rykimäsukkia kotiinvietäväksi.
Seuraava kohde oli Kuusamon tropiikki ja hotelliyö monen
asuntoautossa nukutun yön jälkeen.
Aamupalan ja uinnin ja saunomisen jälkeen päätimme
palata takaisin päin pieneen Juuman kylään 12km
karhunkierros patikointiin aivan käsittämättömiin upeisiin
maisemiin koskineen riippusiltoineen.
Sitten alkoi pitkä kotimatka kohti Vaasaa.
Olipahan tullut paljon kierrettyä ja nähtyä.
Suuntasimme halki Suomen ja ajattelimme viettää yön
Manamansalossa kunnes kohtalo puuttui peliin.
Aina niin hyvin toiminut ja äskettäin huollettu asuntoautomme
sanoi sopimuksen irti kesken matkan.
Automme sammui kilometrin päähän leirintäaluetta.
Ei siinä auttanut kuin laittaa auto tien sivuun ja käydä nukkumaan.
Nukkumisesta ei tullut mitään koska auto oli vaarallisessa paikassa
tien sivussa,aaltojen pauhu ja ohi ajavat autot häiritsivät unta.
Aamulla kävelimme leirintäalueelle ottamaan selvää mitenkä
kulkee linja-autot ja pyytämään siirtoapua.Erikoista oli se ettei
kilometrin matkaan saatu hinausapua kun ei kenelläkään ollu
hinausköyttä matkassa eikä myymälässäkään myynnissä.
No ruokaa saatiin ostaa ja kahvia juodakseen.
Neuvoja tuli kyllä mitenkä vakuutus korvaa hinauksen ym kulut.
Mutta mitenkä tuolta jumalan seljäntakaa pääsisi pois ei
saatu vastausta.Hinausauto oli lähimmillään oulussa ja hinaus
Vaasaan veisi pari päivää oli itse tartuttava toimeen ja
suunniteltava loppuloma uusiksi.
Saimme järjestettyä kyydin ensin Pyhäsalmelle sieltä kiskopussilla
ylivieskaan josta junalla Seinäjoelle ja Vaasaan.No niin,sitten
haimme pakettiauton hinausköyden ja paluu Manamansaloon
oli alkanut.Matka Vaasaan alkoi iltapäivästä kahdella autolla
ja oli siinä lossivahdilla ihmettelemistä kun ajoimme yhdistelmän
kannelle.Perille päästiin aikanaan kahdessa päivässä
väsyneinä mutta onnelisina pitkästä seikkailusta.

2 kommenttia:

  1. Teillähän oli kohtuullisen "kunnollinen" ja hieno lomareissu. kullanhuuhdontaa olen kokeillut joskus itsekin, muutakin kuin Lapinkullan, jota taisi kulua sitäkin kokonainen pullo silloin. Karhunkierros vaatii jo vähän kuntoakin, itse en ole sitä kiertänyt mutta olen kuullut kun isot tytöt ovat puhuneet. Onnea rakkauteen ja jouluunne♥

    VastaaPoista