sunnuntai 17. elokuuta 2014

Päikkärit Pariisissa

Minuun iskee "heikko hetki" ja päätän kosiskella tyttöystävääni matkaseuraksi
pussausmatkalle Pariisiin.
Ajankohdan sovittaminen työvelvoitteisiin oli suurin haaste,joka sitten
onnistuikin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Suora lento Finnairilla kolmeen tuntiin sujui nopeasti.
Omatoimimatkalaisina jätimme matkalaukut kotiin ja otimme vain
käsimatkaavarat mukaan ja se joudutti matkaa ja metroon menemistä.
Metro-asemat olivat selkeästi merkitty vaunujen seiniin ja ledivalot
näyttivät sijainnin ja aseman.
Hotellin löytäminen latinalaiskortteleista vaati taksikyydin perille pääsemiseksi
koska illat siellä ovat tummemmat kuin meillä ja pimeällä kaikki
näyttää erillaiselta joten oli turha harhailla kartta kädessä.
Aamulla aamiainen ranskalaisittain croisantteja,muroja,maitoa,kahvia hunajaa y.m.
Ja sitten ensimmäinen päivä ,kartta käteen ja menoksi.
Kysäisen  ennen hotellista poistumista onko vielä käytävä asioilla ,saan
kuittauksen "huomaa että olet paljon lastesi kanssa reissannut kun huolehdit noin".
Ihastelemme paikallisten torimyyjien tuoretiskien,kala,liha ja kasvistarjonnan
määrää ja laatua,erityisesti leivonnaiset olivat hunajakuorrutuksineen herkullisen
houkuttavia,myös taidolla nyljetyt jänikset olivat persiljatukko suussa
ruuan laittoon houkuttavia ostokohteita.Pienestä katukaupasta ostetut kirsikat,
persikat,viinirypäleet olivat maukasta evästä Eiffel tornin juurella,josta
löysimme varjoisan paikan puistonpenkillä puiden suojassa jossa otinkin
pikaiset päikkärit turistin tapaan pullealla massulla tyttöystäväni kainalossa.
Seinen ylikulkevilla silloilla oli rakkauslukot saaneet turistit vannomaan
ikuista rakkautta ja siltojen romahdusvaara oli ilmeinen, ei kukaan nyt
noin paljon voi rakkautta kestää vaikka se ihanaa onkin.
Kahdeksan tunnin kävelyn ja ihmettelyn ja ihastelun jälkeen oli hotellilla
illalla päikkärit eikä siinä tarvinnut pitkään tyttöystävää nukuttaa.
Päikkärit oli mennä pitkäksi mutta onneksi iltaa oli vielä jäljellä ja
kävimme vielä Pariisin tummenevassa yössä katselemassa ja kävelemässä.
Seuraavan päivän  retket suuntautuivat puutarhoihin torimyymälöihin ja
vielä illalla paikalliselle 1748 vuonna rakennetun talon edessä olevalle
aukiolle latinalaiskorttelissa johonka oli iltaa tullut istumaan hyvin
kansainvälinen joukko turisteja ympäri maailmaa nauttimaan ruuasta
ja juomasta ,siellä tuntui kaikki viihtyvän ja kas kummaa ei järjestyshäiriöitä
kaikilla tuntui olevan sama tunnelma pimenevässä illassa musiikin tahdissa.
Päivän päikkärit pötkötettiin hotellilla jossa rakastunut sinisilmäinen mies
näki tyttöystävänsä auringonvalossa vihertävissä silmistä että kohta
tarvitaan kunnon tuuletus pieneen kuumaan hotellihuoneeseen
ettei happi loppuisi kesken kaiken kauniin.
Monalisan hymy jäi toiseksi tälläkertaa ainakin minun mielestä.

4 kommenttia:

  1. Umpirakastuneet Pariisissa! Iloa ja onnea ja yhteisiä päikkäreitä Pariisin jälkeenkin!

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon, pääsit tällä kertaa nauttimaan haaveilemastasi, romanttisesta hetkestä Eiffeltornin juurella!

    VastaaPoista
  3. Voi miten hurmaavaa, olen niin iloinen puolestasi että voisin vaikka rutistaa! Nämä ovat asioita joista tulee hyvälle tuulelle, kiitos että kirjoitit. Ja kuten Petriina tuolla toivoikin niin monet sadat tuhannet yhteiset päikkärit ja yökkärit odottakoot Teitä:)

    VastaaPoista
  4. "iloa ja onnea" sitä tarvitaan ja tuo romanttisuus ei ollutkaan siellä
    Eiffeltornin juurella vaan minun korvien välissä.
    Kirjoitin tämän luvan ja kauniin hymyn kanssa.

    VastaaPoista