sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Yksikätinen rakastaja

Katsomme pitkään toisiamme jääkaapin ovella,avaamaton
kurkkuherkkupurkki ja minä.
Ei aukea ei.
Joudun antamaan periksi voimani eivät ole vielä
palautuneet,mutta odotahan,kyllä aukeaa vielä kunhan
kesä syksyksi taipuu.
Tämä vammani on yleinen palloilulajien harrastajien
keskuudessa ja kuulemma kaikki kylän kovimmat
karjut ovat käyneet saman läpi kun minä nyt.
Ortopedini ohjeen mukaan minusta tulee entistä
vahvenpi kun vain kärsin kipuni kunnialla ja pitkään.
Kuulen ystäviltäni lohdutuksen ja kannustuksen
sanoja,neuvoja,koita parantua,jaksamista,hanki
siivousapua kotiisi,lepäile,älä rasita itseäsi.
Niinpä niin.
Jo pelkkä autoon nousu ja siitä poistuminen
on hankalaa kuin myös nukkuminen,samassa
asennossa koko yön.
Niin kaikkeahan apua sitä nyt tarvitsisi.
Lääkäri kielsi kaiken tekemisen ja huvitukset.
Ei siis etunojapunnerruksia moneen kuukauteen
tyttöjen kanssa tulee mieleen ensimmäisenä.
No onneksi kipu korvaa ystävän.
Nyt saan mitella hoitoa mitä lie sitten tarkoittaakin,
mielestäni vierihoito nätin tyttelin kanssa
olisi paikallaan ja nopeuttaisi paranemista,
päästä alaspäin alkaen,tosin saattaisi aiheuttaa
joissain tapauksissa vain lisää kipua,joka
taasen saattaisi sekottua nautintoon,jää nähtäväksi
tuleeko mitään kerrottavaa tuosta.
Niin on vain tyttelit kadonneet ja viestit y.m.
Ymmärtäähän sen nyt ,onhan sitä näin kesällä
tarjolla terveitäkin kesäkolleja.

Kesänjatkoja