torstai 9. joulukuuta 2010

Hirtetty joulupukki

Lainaan tässä Virpi Kaartisen kokemaa joulutunnelmaa !

Elettiin joulunalusaikaa.
Astuin kisahallin pysäkiltä kuusysiin,joka oli täynnä
lastentarhalaisia. Meteli oli huumaava.
Suomalaiskansalliseen tapaan pikkupojat
istuivat takapenkillä piukkaan
ahtautuneina.He heiluttelivat jalkojaan
ja keksivät toinen toistaan luovenpia
versioita laulusta Joulupukki:
"Joulupukki,joulupukki,parta poikki,silmä puhki !"
"joulupukki,s.....nasti antaa meille lahjoja !"
Tarhan tädit katselivat poissaolevina kaupungin harmautta.
Ohitimme jäähallin."Joulupukki hirtettynä riippuu kuusen oksilta",
raikui takapenkki.
Pasilan mäessä lapset lähtivät ulos ja tädit patistelivat heidät kadulle
parijonoon.Bussiin laskeutui rauha.
Edessäni istuneet nuori nainen ja pikkupoika eivät kuuluneetkaan
tarhajoukkoon.Lapsi oli ollut vaiti koko matkan.
"Tälläiseen kivaan tarhaan sinäkin kohta pääset",äiti yritti.
Hiljaisuus jatkui.Sitten alkoi kuulua yhä voimistuvanpaa nyyhkytystä.
"No,kulta,mikä sinulle nyt tuli?" äiti kääntyi huolestuneena lapsensa
puoleen."Eikö meille tulekkaan joulupukkia tänä vuonna?"
"Totta kai se tulee.Miten sinä nyt tuollaisia puhut?"
"No kun pojat tanoi,että joulupukki loikkuu
hiltettynä kuuten oktalla."

lauantai 4. joulukuuta 2010

Joulu tulee oletko valmis ?

Näin joulun kynnyksellä päivät,ne kovin lyhyet päivät menevät kuin juosten edellä.
Lasten toivomuslista kädessä kierrän paikkakunnan kauppoja jotta löytäisin edes
osan niin hartaasti toivotuista lahjavaihtoehdoista !
Olo on kuin Pukilla jokaiselle jotain,vaan toivoisi ehkä eniten lasten äitin vierailua
lasten luona,yh-isä kun ei osaa vastata siihen tuleeko äiti jouluna kotiin lapsia katsomaan,
pystyy vain tuntemaan sen tuskan mitä lapsi tuntee kun äitistä ei mitään kuulu,ja lasten
kysymykset vyöryvät tajuntaani osaamatta kunnon selitystä antaa.
Aikaa onneksi on vielä jäljellä järjestää aikataulua,tosin jouluni ovat perinteikkäitä ja
samakaava toistuu vuodesta toiseen,syömiset,joulusauna,haudallakäynti,yhdessäolo,
lahjojenjako,illanvietto.
Hiljentyminen tapahtuu sitten kuin huomaamatta kun aattoilta vaihtuu joulupäiväksi,
on ehkä joulukirkon aika ja katseet sen jälkeen voi taas suunnata tulevaan